Reila tukee Serwa Palania nyrkkeilyuralla eteenpäin
Serwa Palani on ammattilaisnyrkkeilijä Helsingistä, jonka tähänastista matkaa leimaa luja asenne ja sitoutuminen omiin unelmiin. Matka Irakista tähän päivään on todellakin vaatinut asennetta. Tällä hetkellä vastustajat voivat olla varuillaan, sillä Serwan mielestä hymyilevä ja terve nyrkkeilijä on vaarallinen.
Kurditaustainen Serwa perheineen muutti kiintiöpakolaisena vuonna 1996 Suomeen. Hän oli tuolloin kuusikuukautinen, joten omia muistikuvia Irakin ja Iranin välisestä sodasta ei ole, eikä elämisestä YK:n ylläpitämässä Al-Tash-pakolaisleiristäkään. Hänelle on kerrottu aiheesta valikoidusti.
– Leirillä lääkärin ja lääkkeiden saanti oli ollut hyvin rajallista, niinpä minut oli viety sairaalaan. Olin ollut hengityskoneessa monta kuukautta, ja jostakin syystä selvisin. Useat muut eivät. Äitini ei ole halunnut kertoa kaikkea, vaikka olen kysellyt leiristä ja siellä olosta.
Suomessa kaikki valinnat ovat omissa käsissä
Perheen ensimmäinen sijoituspaikka Suomessa oli Kokkolassa sijaitseva turvapaikka. Kolmen kuukauden jälkeen perhe muutti Turkuun, jossa vierähtikin 20 vuotta. Turussa syntyi myös Serwan kipinä nyrkkeilyyn, mutta se vaati ulkopuolisen hoksautuksen.
– Olin levoton tapaus ja eräs poika näki koulussa riehumiseni. Hän totesi, että minun kannattaisi mennä nyrkkeilemään.
Niinpä Serwa meni paikalliselle nyrkkeilysalille kokeilemaan lajia.
– Sanoin kotona, että menen kirjastoon tai johonkin, ja lähdin treenaaman nyrkkeilyä.
Jäätyään kiinni salaisesta harrastuksesta nyrkkeily jäi kahdeksi vuodeksi, mutta kipinä lajiin ei sammunut – päinvastoin.
– Täytin 20, pakkasin kamat ja muutin Tampereelle nyrkkeilyn perässä. Paikallinen seura oli menestynyt. Pääsin tavoitteelliseen ympäristöön harrastamaan. Treenasin ja opiskelin samalla merkonomiksi.
Viisi vuotta kului Tampereella, jonka jälkeen Serwa muutti Helsinkiin. Samalla alkoivat toisen ammattitutkinnon opinnot.
– Lastensuojelu on tärkeä aihe minulle, ja valmistunkin vielä tämän vuoden puolella. Menossa on ammattikoulun viimeinen työharjoittelujakso ja näyttötyö on vuorossa vielä loppuvuoden aikana.
Serwa kokee itsensä etuoikeutetuksi. Hän tietää, että syntymämaassaan hänen elämänsä olisi mennyt maan kulttuurin mukaista elämänkaavaa.
– Olen saanut paljon mahdollisuuksia. Suomessa voi valita harrastuksen, opiskelualan, työn mitä tekee, asumispaikan… kaikki valinnat ovat omissa käsissä.
Kehityksen perusta oikeassa seurassa
Nyrkkeilyssä Serwaa koukutti alkujaan lajin haasteellisuus. Se vaatii fysiikkaa, lajitekniikkaa ja henkistä lujuutta…
– Aloittaessani lajia ihastelin muiden hienoa jalkatyötä ja liikkumista. Katsoin kotona videoita ja harjoittelin jalkatyötä. Tällä hetkellä jalkatyöskentelyni ja liikkumiseni ovat vahvuuksiani.
Itselle parhaan nyrkkeily-yhteisön Serwa löysi 10 vuoden etsimisen jälkeen Järvenpään Kehäkarhuista.
–Järvenpäässä saan ammattitaitoista valmennusta ja joukkueelta tukea – eli niitä asioita, joita olin kaivannutkin.
Puolentoista tunnin treenimatka ei tunnu missään, kun vastineena on paljon muutakin kuin nyrkkeilytekniikka ja harjoitusympäristö.
– Nykyisessä seurassa kasvatetaan ja kasvetaan. Itsekurini on kehittynyt ja olen henkisesti vahvempi, sillä tässä lajissa pitää pään olla kunnossa.
Ammattilaisuus motivaation lähteeksi
Serwalla on amatöörikehistä saavutuksena kolme SM-hopeamitalia. Serwa myöntää, että kahdessa finaaliottelussa meritoituneella vastustajalla oli yksinkertaisesti parempi fysiikka.
– Lisäksi yksi finaali meni ohi. Taistelin painorajojen kanssa ja pyörryin ennen matsia. En päässyt ottelemaan kullasta.
SM-taistot eivät kuitenkaan lannistaneet Serwan harjoitteluintoa. Lomareissukaan ei tee poikkeusta treenaamisen suhteen.
– En mene mihinkään ilman, että pääsisin treenaamaan. Olin Saksassa lomalla ja menin paikalliseen nyrkkeilysaliin. Sen meno ja meininki kiehtoivat.
Serwa otti Instagramissa seurantaan Saksassa toimivan ja hyvämaineisen valmentajan. Mieli paloi takaisin Saksaan ja hän oli yhteydessä seuraamaansa valmentajaan. Vastaanotto oli hyvä.
– Menin syksyllä-22 uudelleen Saksaan. Kyseinen valmentaja sparrasi minua, ja tapasin myös MM-tittelin omaavan Ninan. Harjoittelimme yhdessä, ja he kyselivät minua innokkaasti sinne myös takaisin.
Lokakuussa-22 Serwa palasi Suomeen valmistautumaan joulukuiseen SM-kisaan. Kolmen hopean siivittämänä hänen piti voittaa kultamitali.
– Alitajuisesti menin häviämään matsin. Minulla ei ollut kulta mielessä, menin kehään totisena ilman intoa ja paloa otella.
Amatööritouhu oli nähty. Ammattinyrkkeilijä voi luoda oman tiimin, niin että se tukee kokonaisvaltaisesti uran kehittymistä. Se oli hieno ajatus, johon Serwa tarttui.
Välietappi kerrallaan kohti menestystä
Ammattinyrkkeilijä Serwa Palani onkin rakentanut itselleen joukkueen, joka on hänen takanaan ja tukenaan.
– Järvenpää Kehäkarhuissa saan edelleen hyvää valmennusta, asioitani hoitaa manageri Jaakko Helminen ja Saksa-yhteydet ovat arvokkaita. Tukiryhmäni ansiosta minulla on mahdollisuus treenata ulkomailla.
Aloittava ammattilaisen tulot menevät kulujen kattamiseen. Henkilökohtaisen tulon sijaan tärkeintä Serwalle on nyt ottaa askelia kohti suurta unelmaa, MM-titteliä.
– Tähtäin on aina seuraavassa välitavoitteessa. Nyt se on joulu-marraskuun vaihteen matsi.
Elämä ei ole kenraaliharjoitus
Serwa mainitsee itsensä hyvien ja huonojen asioiden kokemusasiantuntijaksi. Lähtökohdat unelmien toteuttamiselle eivät olleet otolliset, ja loukkaantumisiakin on kohdalle sattunut.
– Periksi antaminen ei ole vaihtoehto. Menneisyyteni on luonut pohjan menestysasenteelle. Urheilusta olen saanut paljon eväitä elämään. Se on opettanut kurinalaisuutta, muiden kunnioittamista ja määrätietoisuutta.
Syyskuuhun 2023 mennessä Serwa on otellut kaksi ottelua ammattilaisena. Molemmista on tullut voitto tilille.
– Elokuun ottelu oli elämäni paras matsi. Minulla oli flow-tila. Sain tukea ja kannustusta joukkueeltani ja minuun uskottiin. Yhteishenki tuntui kehässäkin.
– Menin elokuussa kehään hymyillen, koska taustani olivat nyt kunnossa ja joukkueeni kannusti minua. Kiitos kaikille, jotka tukevat nyrkkeilyurani kehitystä. Ilman Reilaa ja muita kumppaneita, jäisi tuleva Saksan matkakin haaveeksi.
Serwa toivoo inspiroivansa rohkaisevansa muitakin esimerkillään.
– Pitää uskoa itseensä ja on luotettava omaan unelmaan. Elämä ei ole kenraaliharjoitus, vaan se pitää elää kerran täysillä.
